Siirry pääsisältöön

Muista vammaistensuojelu!

Luin eilen nettiä. Siellä sanottiin, että eräs toimittaja on huolissaan siitä, että 16-vuotiaalle autistiselle tytölle saatetaan myöntää Nobel-palkinto. Huolen ydin oli ymmärtääkseni se, että Nobel-voiton aikaansaama julkisuus voisi pilata tytön elämän.

Muita aiheeseen liittyviä kommentteja olivat muun muassa, että katsokaa vaikka nyt MacCulay Culkinia, Michael Jacksonia, Matti Nykästä tai mitä näitä traagisia julkimoita nyt on. Herkkiä ihmisiä pitää suojella!

Valistakaa minua, jos olen väärässä, mutta mieleeni ei tule yhtään ainutta Nobel-voittajaa, jonka känni/muu päihdesekoilu olisi päätynyt paikallisen Seiskan kanteen. Minulla ei kylläkään ole hajuakaan niistä psykosomaattisista tai poliittisista paineista, joiden alle nobelisti voi voittonsa jälkimainingeissa musertua.  Voinee myös olla, että edellämainituissa kommenteissa on ripaus jonkinlaista vaikeasti tunnistettavaa huumorinlajia. (Se on toivottavaa.)

Nuorin nobelisti on ollut 17-vuotias. Senkin tarkistin netistä, muualta kuin sosiaalisesta mediasta. Hän on rauhanpalkittu Malala Youzafzai, jonka tarinasta on ilmestynyt suomeksikin erinomainen kirja. Sen yksi kohottavampia kohtia on, että Malala jatkaa edelleen ihmisoikeustyötään, vaikka Taleban-sotilas ampui häntä. Muuta vammaa hänellä ei ole. Juuri siitä tässä todennäköisesti onkin kyse.

Vammaisille ei pidä jaella tunnustusta ihan vastuuttomasti. Voittaminen tuo julkisuutta ja julkisuus tuo negatiivista huomiota. Kun tämä kaikki rantautuu alaikäiseen autistiseen mieleen voi tapahtua jotakin karmeaa, ja siksi tämän erään toimittajan mielestä Nobel-palkinnoissa pitäisi olla alaikäraja. 16 on ilmeisesti aivan liian vähän, 17 jo menee, mutta tokihan iän lisäksi pitää huomioida myös se vamma, vaikka sitä nyt ei ole korrektia ääneen sanoakaan.

Jännä juttu on, että jokaista sellaista palkintoa, joka on mahdollista antaa vammattomalle ihmiselle mutta jonka saajaksi kaavaillaan vammaista henkilöä, seuraa keskustelu vammaisen palkitsemisen oikeutuksesta. Porukkaan mahtuu aina se kuppikunta, jonka mielestä vammaiset eivät kisaile ihan samoilla spekseillä tai että vammaisia palkitaan aina lähinnä säälistä. Vielä jännempi juttu on, että media (mukaan lukien sosiaalinen) pesee kätensä siitä, etteikö tämä keskustelu olisi juurikin osa sitä negatiivista huomiota, josta ollaan niin kovin huolissaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tinder-deitti olikin pyörätuolissa!

Eilen vauva.fi -keskustelupalstalla kirvoitti kommentointia tapaus, jossa pahaa-aavistamaton naishenkilö oli mennyt treffeille Tinderissä tapaamansa miehen kanssa ja mies olikin odottanut häntä paikalla "rullatuolissa". Oikeasti haettu sana on tietysti pyörätuoli, mutta en nyt tällä kertaa puutu sen tarkemmin termistöön. Sivuutan myös julkaistut kommentit, joiden mukaan pyörätuolissa olevan ihmisen kanssa ei voi mennä baariin tai huvipuistoon. Kehotan ottamaan asioista selvää ja keskityn naisen tunnereaktioon.

Kommentissa, jossa ketjun aloittajaa kiiteltiin siitä, että tämä sentään myönsi olevansa asenteellinen ääliö, on seuraavanlainen pyyntö: Avaatko tätä vähän?

No, Vappu-täti päätti olla kiltti ja avaa.

Hyvä Tinder-treffeistäsi tulistunut vauvapalstakirjoittaja,

Käytit viestissäsi ilmausta "Minä en kuule ole äiti Teresa". Tämä kertoo suoraviivaisesti ASENTEESTA, jonka mukaan pyörätuolissa istuvan henkilön kanssa treffaaminen/seurustelu vaatii lähes pyhimysmäistä h…

10 vinkkiä vammais(vastaiseen) vastineeseen

Kuinka kirjoittaa mahdollisimman huono vastine, kun yrityksesi saa palautetta vammaisten epätasa-arvoisesta kohtelusta tai huonosti toteutetusta esteettömyydestä? Esittelen tässä kymmenen kohdan ohjeen, jota noudattamalla onnistut varmasti! 
Käytän esimerkkinä Logomon tapahtumajohtajan mielipidekirjoitusta. Julkaisu on jo vanha, mutta toimii oppimateriaalina vallan hyvin.

1). Uhriudu. Ilmaise, miten tuntuu niin ikävältä, että meille annetaan negatiivista palautetta, vaikka sentään olet yrityksesi olemassa ja yrität.

Olipa kerrassaan harmillista lukea Tapio Elfvingin ja Laura Ellilän kirjoituksessaan (TS 7.11.) kuvailemista huonoista esteettömyyskokemuksista Logomossa. Etenkin tietäen, missä määrin esteettömyyteen on taloa suunnitellessa kiinnitetty huomiota. Lähtökohdista yksi tärkeimmistä on ollut nimenomaan toiminnallisuus, joka sisältää niin ihmisten kuin tavaroidenkin esteettömän kulkemisen tiloissa.
2) Kehu yritystäsi/palveluasi. Se on markkinoivaa toimintaa ja mitätöi kivas…

Henkilökohtaisen avun temppurata

Tiedättehän ne erilaisissa tapahtumissa ajoittain järjestettävät hassunhauskat "esteradat", joissa vammattomat ihmiset pääsevät kokeilemaan pyörätuolilla liikkumista ja yllättymään, miten paljon yksikin kynnys voi kulkemista haitata? Ne ovat yleensä pikaisesti ohimeneviä ja eksoottisia erikoiskokemuksia, jotka esittelevät vain yhden ulottuvuuden liikuntarajoitteisuudesta. Siksipä kehittelin tämän extreme-temppuradan kaikille niille, jotka todella haluavat mieliinpainuvan kokemuksen (ja joiden mielestä nykyinen vammaispolitiikka on menossa parempaan suuntaan)

OIKEUS VALITA ITSE HENKILÖKOHTAINEN AVUSTAJA - TEMPPU

Kutsu entuudestaan tuntematon ihminen kotiisi, ja pyydä häntä suorittamaan aamurutiinisi. Toista tämä joka päivä kuukauden ajan, ja vaihda henkilö uuteen päivittäin. Huolehdi siitä, että avustajasi on useimmilla kerroilla vastakkaista sukupuolta ja vähintään 50-vuotias. Hän suorittaa kahdesti päivässä alapesusi. Saatat myös ehkä huomata, että viimeistään viikon jälkee…