Vauhtisokeat Pohjantähden alla

Arman Pohjantähden alla –dokumenttisarjan ensimmäinen kausi oli menestys. Se voitti Venla-palkinnon, mikä tapahtui täysin ansaitusti, sillä Arman Alizad pureutui monelle ennen kokemattomalla syvyydellä muun muassa vanhustenhoitoon, huumeriippuvuuteen ja ruokateollisuuteen.

Seurasin tiiviisti myös toista kautta. Vaikka mukaan mahtui tälläkin kertaa muutamia helmiä, kuten esimerkiksi Suomen romaneja tai lestadiolaista uskoa käsittelevät jaksot, kokonaisuus lässähti laimeaksi. Syy on se, ettei dokumenteissa käyty läpi ainoastaan yhteiskunnallisia ongelmia vaan myös ilmiöitä.

Somenuoret-jakso oli puhtaasti ilmiöjakso. Se oli varmasti informatiivista katsottavaa kaikille teiniensä somenkäyttöä pohdiskeleville vanhemmille, mutta aiheen palastelun pohjana oli Armanin oma näkökulma: somessa on enimmäkseen kivaa ja sillä tavoittaa paljon ihmisiä. Verkossa tapahtuvia, alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia tutkivalle ryhmälle annettiin kokonaiskestosta sentään muutama minuutti. Mediapersoona Mikko Silvennoinen puhui omasta puolestaan pitkään ja kertoi, ettei sosiaalinen media lisää narsimia, vaan nyt se ainoastaan jaetaan, netistä kun löytää helposti kaltaisiaan maailmanlaajuisella mittakaavalla. Minä jäin kaipaamaan syvempää osuutta netinkäyttöön kytkeytyvistä mielenterveysongelmista, tykkäysriippuvuudesta ja aidon ihmiskontaktin katoavuudesta ja siitä tyhjyyden tunteesta, kun sukeltaa maailmanlaajuiseen verkkoon saamatta minkäänlaista vastareaktiota. Pyörätuolissa istuvana ihmisenä ikävöin nettiä, jossa oli helppo olla anonyymisti. Tylsinä hetkinään saattoi mennä tietokoneelle small talkaamaan jonkun kanssa ilman, että vastapuolelle tarvitsi selittää, miksi siinä on tuoli ja olenko itse ihan dille.

On toki muutakin. Keväällä paljastui Arman Alizadin jäsenyys Sisäpiiri-nimisessä Facebook-ryhmässä, jossa julkisuudesta tutut mieshenkilöt ”ystäväporukan kesken” pilkkasivat vähemmistöjä ja pisteyttivät seksikokemuksiaan. Mukana olivat esimerkiksi Cheek ja Elastinen. Tässä valossa Alkoholikulttuuri-jaksossa esitetty osuus Armanin kosteasta vierailusta Cheekin yökerhossa näyttää lähinnä siltä, että joku on hihkaissut suunnittelupalaverissa hei, tehdään tämmöinen jakso niin päästään kaverin klubille keitolle!. Kauneusihanteet-jaksossa paitansa alle sujautettuja silikoni-implantteja innoissaan puristelevasta Armanista ei vaivaannuttavuudessaan voi edes puhua.

Somesta ja Arman Alizadista voi ainakin hyvin ottaa opikseen sen, että verkko sotkee sosiaaliset suhteemme. 50 henkilön Facebook-ryhmään julkaiseminen ei ole sama asia kuin mauttomien juttujen letkauttelu äijien saunavuoroilla. Ryhmäjäsenyydellä tulee sivustakatsojana hyväksyneeksi myös muiden aivoilmavaivat. Tämä taitaa tarkoittaa käytännössä juurikin sitä, että hyvistä puolistaan huolimatta some tekee ihmisistä itsekkäitä, vauhtisokeita kusipäitä, olkoonkin, että verkossa sikailusta jää myös helpommin kiinni kuin saunan lauteilta.