lauantai 17. helmikuuta 2018

Diversity romcom tulee - mutta ollaanko täällä valmiita?

Ilahduin suunnattomasti, kun Donna-sarja ilmestyi alkuvuonna Yle Areenaan. Syytä riemuun oli paitsi sen tähden, että se on hyvin tehty suomalainen romanttinen komedia, myös siksi, että päähenkilö on sokea. Siis vihdoinkin prime-time parrasvaloihin on uskallettu päästää vammainen nuori nainen. Perusajatukseltaan se muistuttaa paljon oman Special Edition - romaanini tarinaa.

Kovin pitkään Donnaa ei tarvitse katsella ymmärtääkseen, että sosiaaliporno ja surkuttelu eivät kuulu tähän kuvioon. Näiden niinkutsuttujen vammaryhmien sisälläkin kun ollaan pelkästään ihmisiä, erilaisia persoonia, joilla on muuta mietittävää kuin omat rajoitteensa.


Mutta:


Kuvassa on sarjan banneri Areenan sivuilta. Mitä tästä pitäisi ajatella? Eihän vammaisuudessa ole mitään viksahtanutta. Donna ON romanttinen komedia, ei lajityypin versiointi, eikä varsinkaan vinksallaan oleva sellainen.

Ehkä täällä ei aivan vielä olla valmiita ihmisten moninaisuutta käsittelevään romanttiseen komediaan, koskapa bannerisloganin suunnittelija on etukäteen katsonut tarpeelliseksi tiedottaa, että tässä on nyt semmoista erilaisuutta, jos tämän katsomista harkitset. Totutteluvaiheessa silti ollaan. Donnan esittäminen todistaa, että diversity romcom (itse sorvaamani termi) on nyt tehnyt rantautumisensa. Sikäli kun tiedän, sarjasta on ilahtunut moni muukin kuin minä itse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti