tiistai 12. heinäkuuta 2016

Postimies Pate ei popita

Sain pari viikkoa sitten Katsomo-käyttäjätilini kautta kahden viikon ilmaiskokeilun Cmore-suoratoistopalveluun. Psykologisten trillereiden ja riipaisevien draamojen ohella katseluun päätyi myös Postimies Pate -elokuva, nostalgiatrippinä lapsuuteen.

Pate on jäänyt mieleen varsinkin tunnuslaulustaan. Postin tuo, postin tuo, postin tuo Pate jokaisen luo. Elokuvassa on mukana myös pyörätuolia käyttävä sivuhahmo, mikä harvinaisuudessaan tekee filmistä blogivinkin arvoisen, mutta yhtälailla tämä arvio kertoo lapsuusmuistojen tärveltymisestä.




Paten omassa elokuvassa vähäeleisen suloinen nukkeanimaatio on vaihtunut tietokoneanimaatioksi, ja Patella on vaimo ja kouluikäinen poika. Ainakaan en muista perhettä alkuperäissarjasta. (Taustatutkimusten jälkeen selvisi, että perhe todellakin oli olemassa, mutta ilmeisesti heidän roolinsa ei ollut merkittävä) Punainen postiauto ja uskollinen kissa Jessi sentään ovat ennallaan. Tietenkään kukaan ei pääse esittämään epäilyksiä seksuaalisesta suuntautumisesta, kun valokeilassa näytetään muitakin kuin keski-ikäinen postimies ja kissa. Hääyöstäkin esitetään elokuvassa seisminen havainnollistus. Puntarointi siitä, onko joku piirroshahmo homo vai ei, jatkuu varmasti Patenkin osalta jossain päin nettiä. Se kuuluu piirroshahmojen perusominaisuuksiin.

Juoni käynnistyy, kun Pate ottaa osaa Idols-tyyppiseen Ykköstähti-kykykisaan (jota tuomaroi Simo Kovela) voittaakseen vaimolleen matkan Italiaan. Samaan aikaan postitoimistossa tehdään strategisia muutoksia, ja Pate ja Jessi korvataan salaa roboteilla. Sitten seuraa katsojan näkökulmasta suurin järkytys: Pate ei esitä kilpailussa omaa tunnuslauluaan tai edes sen päivitettyä versiota, vaan ehtaa poikabändimusiikkia. Musiikkiesityksistä vastaa Ronan Keating, eikä kappaleihin ole kajottu suomeksi dubatussa versiossa.



Suomalaisen postiorganisaation palvelumuutoksien keskellä elokuvan jännitteet postinjakelun tehokkuuden lisäämisestä asiakaskohtaamisten kustannuksella saattavat tuntua jopa ajankohtaisilta, mutta Pikku-Kakkosen Postimies Paten seurassa kasvanut katsoja kiljuu sisäisesti, ettei Patelle saa näin tehdä. Pisteet silti siitä, että Paten postiauto pörisee vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Ja siitä pyörätuolin käyttäjien olemassaolon tiedostamisesta. 

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti