Siirry pääsisältöön

Vammanaamoja

Selailin Facebookin uutisvirtaa, kun ohitse vilahti erikoisen näköinen kasvokuva. Jokin vamma, ajattelin automaattisesti, ja lopetin rullaamisen ja kelasin takaisin. Odotin pääseväni lukemaan mielenkiintoista artikkelia joltakin niistä vammaisalan julkaisijoista, joita sosiaalisessa mediassa seuraan.

Postaus osoittautui kansainvälisen virvoitusjuomamerkin mainoskampanjaksi, jossa palkittiin parhaan  face swapin tehnyt henkilö.

Face swap on kuvanmuokkaustoiminto, jonka avulla valokuvissa voi vaihtaa kasvoja kokonaan tai osittain. Virvoitusjuomamainoskamppanjan kuvaswapissä kasvot oli koostettu kahdesta erilaisesta kasvonpuolikkaasta, lopputuloksena kieroon katsova silmä ja epäsymmetrinen suu.

Jokin aika sitten muun muassa Feissarimokissa julkaistu Jounin kaupan Sampo Kaulasen postaus, jossa kauppias on vaihtanut kasvojaan poikansa kanssa, sai mielensäpahoittajat liikkeelle. Syynä olivat faceswapin yhtäläisyydet vammaisuuteen ja sille naureskeluun.

Kun jokin poikkeaa totutusta, se herättää tunteita. Jotkut haluavat nauraa sille, toiset eivät.  Komiikan lainalaisuuksiin kuuluu myös, että jos joku poikkeaa totutusta tahallaan, sille on lupa nauraa, koska se ei ole oikeasti sellaista. Tästä voi päätellä sen, ettei vammaisuus ole valtavirran mielestä normaalia. Joidenkuiden mielestä tässä on väistämätön syy-seurauspari, koska vammaiset ovat aina vähemmistössä. Yhteensä tämä kaikki  taas kertoo enemmän asenteista kuin huonosta huumorintajusta. Lukio-opettajani jakoi aikoinaan luokkamme kanssa lapsuusmuiston, jossa hän sai ystävänsä kanssa pahalaatuisen hepulin ajatellessaan naista papin kaavussa.

Se, että joku haluaa hassutella näyttämällä vammaiselta saattaa tuntua oikeasti vammaisesta hassulta - ei välttämättä koomisella tai loukkaavalla vaan omituisella tavalla, vähän niinkuin katselisi kuvaa tuikitavallisesta perunasta ja näkisi muiden repeilevän sille. Maailmassa, jossa monikaan ei halua itseensä liitettävän minkäänlaista vammaisuuden määritelmää, se on vielä oudompaa.

Kommentoi, mitä ajatuksia faceswapit sinussa herättävät!

Postauksen kuva on poimittu Facebookista. Sampo Kaulasen tunteita herättäneen postauksen pääset lukemaan täältä: http://www.feissarimokat.com/2016/04/mielensapahoittajat-osa-12/

Kommentit

  1. Voin puhua vain omasta puolestani, mutta en näe yhteyttä vammaisuuden ja hassujen naamojen välillä. En ole kovin montaa faceswappia nähnyt, mutta näkemissäni mahdollinen hauskuus perustuu siihen, että kasvot ovat väärässä paikassa – vähän samalla tavalla kuin niissä piirroksissa, joissa yksi piirsi jalat, toinen keskivartalon ja niin edelleen. Nauru syntyy siitä vinksahduksesta, ei siitä, että vaihtonaamainen näyttäisi erityisesti vammaiselta. Vammaisen naama taas harvoin on väärässä paikassa, vaan vammaisen päässä niin kuin pitääkin, eikä siksi herätä sen kummempaa naureskeluntarvetta, ainakaan minussa.

    VastaaPoista
  2. Niin. Ja vinksahduksissa ei olisi mitään huvittavaa, jos ne olisivat osa normaalia!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tinder-deitti olikin pyörätuolissa!

Eilen vauva.fi -keskustelupalstalla kirvoitti kommentointia tapaus, jossa pahaa-aavistamaton naishenkilö oli mennyt treffeille Tinderissä tapaamansa miehen kanssa ja mies olikin odottanut häntä paikalla "rullatuolissa". Oikeasti haettu sana on tietysti pyörätuoli, mutta en nyt tällä kertaa puutu sen tarkemmin termistöön. Sivuutan myös julkaistut kommentit, joiden mukaan pyörätuolissa olevan ihmisen kanssa ei voi mennä baariin tai huvipuistoon. Kehotan ottamaan asioista selvää ja keskityn naisen tunnereaktioon.

Kommentissa, jossa ketjun aloittajaa kiiteltiin siitä, että tämä sentään myönsi olevansa asenteellinen ääliö, on seuraavanlainen pyyntö: Avaatko tätä vähän?

No, Vappu-täti päätti olla kiltti ja avaa.

Hyvä Tinder-treffeistäsi tulistunut vauvapalstakirjoittaja,

Käytit viestissäsi ilmausta "Minä en kuule ole äiti Teresa". Tämä kertoo suoraviivaisesti ASENTEESTA, jonka mukaan pyörätuolissa istuvan henkilön kanssa treffaaminen/seurustelu vaatii lähes pyhimysmäistä h…

Vammaisten Tinder on olemassa!

Kirjoitin jokin aika sitten vauva.fi-keskustelupalstalta löytyneeseen keskusteluun perustuvan postauksen, jossa puitiin pyörätuolissa istuvaa Tinder-deittiä. Kaiken jutussa esiintyneen tulikivenkatkuisen argumentoinnin jälkeen voisi helposti ajatella, että vammaisystävällinen Tinder olisi jo pelkällä ideatasolla pelkkää utopiaa, mutta toisin on. Glimmeron suunnattu ihan kaikille.

Sovellus toimii samalla periaatteella kuten Tinderkin. Käyttäjä kirjautuu sisään Facebook-tunnuksilla ja selailee tietyllä etäisyysvälillä käyttäjien profiileja painamalla näille sydäntä tai rastia. Erona on, että profiilissa voi tarvittaessa valita myös disability-kohdan. Vaihtoehtoina on laaja kirjo eri sairauksia ja vammoja cp-vammasta kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.


Lisäksi käyttäjä voi valita, etsiikö deittiseuraa vai pelkästään ystävyyttä.

Mieluusti antaisin arviota myös siitä, miten sovellus käytännössä toimii, mutta ainakaan tällä hetkellä omalla alueeltani ei käyttäjiä löydy. Maksimietäisyys on 10…

Blogi muutti uuteen kotiin!

Olen muuttunut pelkästä blogi-ihmisestä sivustoihmiseksi! Se on jännittävää. Käytännössä se tarkoittaa, että minulla on nyt omat kotisivut, joiden kautta pääsee lukemaan blogia, lähettämään sähköpostia ja ostamaan kirjojani. Jes!

Blogin suorana osoitteena säilyy vanha tuttu https://sit-up.blogspot.fi/ . Olen koonnut tälle uusiutuneelle alustalle vanhan SIT UP!-blogin suosituimpia ja ajattomimpia postauksia. Tutut postaustunnisteet löytyvät oikeassa reunassa olevasta valikosta. Uusia tekstejä ja piirroksia aion julkaista enemmän tai vähemmän säännöllisin väliajoin. Palautetta saa antaa.

Parhain terveisin,
Vappu-Tuuli