perjantai 20. toukokuuta 2016

Vammanaamoja

Selailin Facebookin uutisvirtaa, kun ohitse vilahti erikoisen näköinen kasvokuva. Jokin vamma, ajattelin automaattisesti, ja lopetin rullaamisen ja kelasin takaisin. Odotin pääseväni lukemaan mielenkiintoista artikkelia joltakin niistä vammaisalan julkaisijoista, joita sosiaalisessa mediassa seuraan.

Postaus osoittautui kansainvälisen virvoitusjuomamerkin mainoskampanjaksi, jossa palkittiin parhaan  face swapin tehnyt henkilö.

Face swap on kuvanmuokkaustoiminto, jonka avulla valokuvissa voi vaihtaa kasvoja kokonaan tai osittain. Virvoitusjuomamainoskamppanjan kuvaswapissä kasvot oli koostettu kahdesta erilaisesta kasvonpuolikkaasta, lopputuloksena kieroon katsova silmä ja epäsymmetrinen suu.

Jokin aika sitten muun muassa Feissarimokissa julkaistu Jounin kaupan Sampo Kaulasen postaus, jossa kauppias on vaihtanut kasvojaan poikansa kanssa, sai mielensäpahoittajat liikkeelle. Syynä olivat faceswapin yhtäläisyydet vammaisuuteen ja sille naureskeluun.

Kun jokin poikkeaa totutusta, se herättää tunteita. Jotkut haluavat nauraa sille, toiset eivät.  Komiikan lainalaisuuksiin kuuluu myös, että jos joku poikkeaa totutusta tahallaan, sille on lupa nauraa, koska se ei ole oikeasti sellaista. Tästä voi päätellä sen, ettei vammaisuus ole valtavirran mielestä normaalia. Joidenkuiden mielestä tässä on väistämätön syy-seurauspari, koska vammaiset ovat aina vähemmistössä. Yhteensä tämä kaikki  taas kertoo enemmän asenteista kuin huonosta huumorintajusta. Lukio-opettajani jakoi aikoinaan luokkamme kanssa lapsuusmuiston, jossa hän sai ystävänsä kanssa pahalaatuisen hepulin ajatellessaan naista papin kaavussa.

Se, että joku haluaa hassutella näyttämällä vammaiselta saattaa tuntua oikeasti vammaisesta hassulta - ei välttämättä koomisella tai loukkaavalla vaan omituisella tavalla, vähän niinkuin katselisi kuvaa tuikitavallisesta perunasta ja näkisi muiden repeilevän sille. Maailmassa, jossa monikaan ei halua itseensä liitettävän minkäänlaista vammaisuuden määritelmää, se on vielä oudompaa.

Kommentoi, mitä ajatuksia faceswapit sinussa herättävät!

Postauksen kuva on poimittu Facebookista. Sampo Kaulasen tunteita herättäneen postauksen pääset lukemaan täältä: http://www.feissarimokat.com/2016/04/mielensapahoittajat-osa-12/

2 kommenttia :

  1. Voin puhua vain omasta puolestani, mutta en näe yhteyttä vammaisuuden ja hassujen naamojen välillä. En ole kovin montaa faceswappia nähnyt, mutta näkemissäni mahdollinen hauskuus perustuu siihen, että kasvot ovat väärässä paikassa – vähän samalla tavalla kuin niissä piirroksissa, joissa yksi piirsi jalat, toinen keskivartalon ja niin edelleen. Nauru syntyy siitä vinksahduksesta, ei siitä, että vaihtonaamainen näyttäisi erityisesti vammaiselta. Vammaisen naama taas harvoin on väärässä paikassa, vaan vammaisen päässä niin kuin pitääkin, eikä siksi herätä sen kummempaa naureskeluntarvetta, ainakaan minussa.

    VastaaPoista
  2. Niin. Ja vinksahduksissa ei olisi mitään huvittavaa, jos ne olisivat osa normaalia!

    VastaaPoista