sunnuntai 17. elokuuta 2014

Esteetöntä ruokaa

Tapahtuu eräässä kaupunkilaisessa pizzeriassa:

Tiskille on aseteltu monta erilaista pizzavaihtoehtoa. Etikettejä ei ole, eikä palojen koko sisältöä ole mahdollista päätellä pelkän ulkonäön perusteella. Olen henkilökohtaisen avustajani kanssa tässä pizzapaikassa ensimmäistä kertaa. Ainut vaihtoehto on kysyä tiskin takana seisovalta tytöltä, mitä mikin pizza pitää sisällään. Tonnikala-tomaatti-mozarella, kinkku-parmesaani-balsamiko-rucola, tonnikala-juusto-pekoni ja jotain-jotain-jotain. Odotas hetkinen, tonnikala esiintyi jossain kohtaa kahdessa eri pizzassa. Miten ne erosivatkaan toisistaan? Paikan taustahäly vaikeuttaa myös omalta osaltaan kuulemista. Tyttö tiskin takana saa luetella kaikki vaihtoehdot useaan otteeseen. En vieläkään pääse kunnolla selvyyteen kahden eri tonnikalavaihtoehdon eroista, mutta valitsen toisen niistä kinkkua sisältävän pizzapalan ohelle. Kinkku on varma valinta.

Pizzan pohja on paksu ja kova. Sitä ei voi taittaa saadakseen sormellaan kiinni tahraamattomasta kohdasta. Minä en saa kunnon otetta pizzan reunoilta. Kun nostan kookasta palaa, osa tonnikala-tomaattitäytteestä mätkähtää tarjottimelle. Päädymme siihen, että minun on syötävä pizzani avustajani pidellessä palaa minulle. Pian siihen turhautuu. Kysyn, eikö ravintolassa saa haarukoita ja veitsiä. Avustajani menee tiskille pyytämään aterimia. Tiskin takana seisovan tytön vastaus on, että pizza syödään sormin. Avustaja huomauttaa, etteivät kaikkien sormet oikein taivu sellaiseen. Tyttö tiskin takana suostuu antamaan haarukan ja veitsen. Niitä on tiskin takana pitkä rivi.

Yleensä ajatellaan, että ravintoloiden esteettömyys merkitsee liikkumisen mahdollisuutta, pöytien sopivaa korkeutta ja ääreen istuttavuutta. Se on paljon enemmän. Myös ruuan itsensä pitää olla helposti saavutettavissa, oli sitten liikuntarajoitteinen,aistivammainen tai kehitysviivästeinen asiakas - ystävällistä ja joustavaa palvelua unohtamatta.

Kuvan pizza ei liity tapaukseen.


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti