Siirry pääsisältöön

Vammaispoliittisesti korrekti satu

Klassikkosatujen soveltuvuutta lapsille on viime vuosina alettu kyseenalaistaa. Kritiikkiä on annettu muun muassa liiasta pelottavuudesta, epäsopivista teemoista ja viimeisimpänä siitä, että sadut eivät ole totta. Luettuani vammaisuuden diskursseja käsittelevän pro gradu -tutkielman tajusin itse, ettei kukaan ole läksyttänyt perinteisiä satuja negatiivisten vammaiskuvien luomisesta. Siihen kritiikkiin olisi jopa aihetta. Satujen ei ole tarkoitus olla totta, mutta niillä on vaikutuksensa lapsiin.

Toisin kuin äkkiseltään voisi luulla, perinteisissä saduissa esiintyy paljon vammaisia hahmoja. Kapteeni Koukulla on sovellettu käsiproteesi. Usealla hänen kolleegallaan on vastaava puinen jalkaproteesi. Mustaan kaapuun pukeutunut vanha noita ontuu ja nojaa kopisevaan kävelykeppiin. Mörkö on epäsymmetrinen ja epämuodostunut ilmestys. Se kyseenalainen asia tässä kaikessa on, että ruumiillinen erilaisuus kytkeytyy saduissa pahuuteen ja rumuuteen.

Satujen päähenkilöt ovat tyypillisimmin prinsessoja. He ovat yleensä niin sanoinkuvaamattoman kauniita, että täydellisen hyvämuotoiset prinssit rakastuvat heihin heti ensisilmäyksellä, vaikka nämä makaisivat kuolemankaltaisessa koomatilassa. Proteeseja, pyörätuoleja, syyliä, ärrävikaa tai puolta lyhyempiä pikkurillejä prinsessoilla ja prinsseillä ei ole. Toisinaan saduissa saattaa esiintyä vammainen sivuhahmo, jota päähenkilö haluaa auttaa. Lumikki on hyväsydäminen jäädessään leipomaan piirakkaa seitsemälle lyhytkasvuiselle miehelle. Vammaiset sivuhahmot korostavat monesti päähenkilön hyviä piirteitä, ja tarinaa kuuntelevan lapsen on tarkoitus oppia tällaisista juonikuvioista empatiaa ja heikommassa asemassa olevien auttamisen tärkeyttä. Samalla lapsi voi tulla myös helposti oppineeksi, että vammaiset ovat ennen kaikkea toisten avusta riippuvaisia, muiden egoa pönkittäviä säälin kohteita.

Se yhteinen piirre satujen klassikkoprinssessoilla ja vammaisilla ainakin on, että oma sosiaalinen asema saavutetaan useimmiten ilman ponnisteluja. Prinssien kosinnat tapahtuvat prinsessoille ilman, että omaa vaimokelpoisuuttaan tarvitsee millään lailla todistaa, ja ruumiillinen erilaisuus on rumuuden synonoomi tai omien ilkeiden tekojen seuraus. Satukerronta ei kuvaa ruumiin erilaisuutta sellaisenaan, vaan yleensä vielä kauhistelee sitä. Koukkukäsi ei ole vain koukkukäsi, vaan karmea koukkukäsi.

Uudenlaista satujuonta voisi kehittää esimerkiksi siitä, miten Lumikki teki työnsä sähköpyörätuoli laulaen. Pyörätuoli ei tunnetusti estä hyvien leipomusten tekoa. Taiteilija Alexsandro Palombo on jo ehtinyt hoitaa visuaalisen puolen. Hän on kuvannut Disney-prinssessoja vammaisina ja kysyy  "Pidätkö meistä vielä?". Henkilökohtaisesti sanoisin, että valloittavista hahmoista pitää aina - kunhan heistä vain kerrotaan.


 Lisää Palombosta ja hänen töistään voi katsoa osoitteessa:
http://www.nydailynews.com/life-style/artist-disney-princesses-disabilities-article-1.1593042

  




Kommentit

  1. Kiitos!Minä komppaan edellistä kommentoijaa.Vaikka olen ikäni,siis työuraniajan,tehnyt työtä sairaiden,kuolevien ja nykyisin vammautuneiden(neuriloginen kuntoutus)parissa,niin jokaikisessä postauksessa tulee uutta.Asioita,näkökulmia,jotka ravistelevat maailmaani.Siltikin,vaikka siviilielämäänikin kuuluu vammautuneita ihmisiä.Shine bright!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tinder-deitti olikin pyörätuolissa!

Eilen vauva.fi -keskustelupalstalla kirvoitti kommentointia tapaus, jossa pahaa-aavistamaton naishenkilö oli mennyt treffeille Tinderissä tapaamansa miehen kanssa ja mies olikin odottanut häntä paikalla "rullatuolissa". Oikeasti haettu sana on tietysti pyörätuoli, mutta en nyt tällä kertaa puutu sen tarkemmin termistöön. Sivuutan myös julkaistut kommentit, joiden mukaan pyörätuolissa olevan ihmisen kanssa ei voi mennä baariin tai huvipuistoon. Kehotan ottamaan asioista selvää ja keskityn naisen tunnereaktioon.

Kommentissa, jossa ketjun aloittajaa kiiteltiin siitä, että tämä sentään myönsi olevansa asenteellinen ääliö, on seuraavanlainen pyyntö: Avaatko tätä vähän?

No, Vappu-täti päätti olla kiltti ja avaa.

Hyvä Tinder-treffeistäsi tulistunut vauvapalstakirjoittaja,

Käytit viestissäsi ilmausta "Minä en kuule ole äiti Teresa". Tämä kertoo suoraviivaisesti ASENTEESTA, jonka mukaan pyörätuolissa istuvan henkilön kanssa treffaaminen/seurustelu vaatii lähes pyhimysmäistä h…

Vammaisten Tinder on olemassa!

Kirjoitin jokin aika sitten vauva.fi-keskustelupalstalta löytyneeseen keskusteluun perustuvan postauksen, jossa puitiin pyörätuolissa istuvaa Tinder-deittiä. Kaiken jutussa esiintyneen tulikivenkatkuisen argumentoinnin jälkeen voisi helposti ajatella, että vammaisystävällinen Tinder olisi jo pelkällä ideatasolla pelkkää utopiaa, mutta toisin on. Glimmeron suunnattu ihan kaikille.

Sovellus toimii samalla periaatteella kuten Tinderkin. Käyttäjä kirjautuu sisään Facebook-tunnuksilla ja selailee tietyllä etäisyysvälillä käyttäjien profiileja painamalla näille sydäntä tai rastia. Erona on, että profiilissa voi tarvittaessa valita myös disability-kohdan. Vaihtoehtoina on laaja kirjo eri sairauksia ja vammoja cp-vammasta kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.


Lisäksi käyttäjä voi valita, etsiikö deittiseuraa vai pelkästään ystävyyttä.

Mieluusti antaisin arviota myös siitä, miten sovellus käytännössä toimii, mutta ainakaan tällä hetkellä omalla alueeltani ei käyttäjiä löydy. Maksimietäisyys on 10…

Blogi muutti uuteen kotiin!

Olen muuttunut pelkästä blogi-ihmisestä sivustoihmiseksi! Se on jännittävää. Käytännössä se tarkoittaa, että minulla on nyt omat kotisivut, joiden kautta pääsee lukemaan blogia, lähettämään sähköpostia ja ostamaan kirjojani. Jes!

Blogin suorana osoitteena säilyy vanha tuttu https://sit-up.blogspot.fi/ . Olen koonnut tälle uusiutuneelle alustalle vanhan SIT UP!-blogin suosituimpia ja ajattomimpia postauksia. Tutut postaustunnisteet löytyvät oikeassa reunassa olevasta valikosta. Uusia tekstejä ja piirroksia aion julkaista enemmän tai vähemmän säännöllisin väliajoin. Palautetta saa antaa.

Parhain terveisin,
Vappu-Tuuli