perjantai 17. kesäkuuta 2016

Netflixii ja...

Se. mikä alkaa harmittomasta ilmaisesta kokeilusta, voi joskus johtaa keskivaikeaan addiktioon. Juuri niin minullekin kävi. Aloitin Netfliksin käytön kuukauden ilmaisena kokeiluna, mutta nyt päädyin jatkamaan sen katselua maksullisesti. Yhtälailla kiinnostavaa on tarkastella, mitä vammaisaiheista sisältöä suoratoistopalvelusta löytyy.

Suurin vaikutin Netflix-tilaukseeni on alkuperäissarja Orange Is The New Black, jonka neljännen tuotantokauden jaksot ilmestyivät katsottaviksi tällä päivämäärällä. Yksikään henkilöhahmo tässä naisvankilan arjesta ja ihmiskohtaloista kertovassa sarjassa ei ole rakastettava, ja kerronta mässäilee välillä ärsytykseenkin asti lesboseksillä, mutta koukuttavuus perustuu siihen vanhanaikaiseen: jaksot yksinkertaisesti loppuvat niin, että on pakko katsoa seuraavakin. Ensimmäisellä tuotantokaudella on mukana jakso (numero 10), jossa joukko ongelmanuoria tuodaan tutustumaan vankilaan tarkoituksena muuttaa heidän elämänsä suuntaa. Yksi nuorista käyttää pyörätuolia.



Koskemattomat on tositapahtumiin perustuva ranskalaiselokuva neliraajahalvaantuneesta miehestä, joka päätyy palkkamaan entisen pikkurikollisen henkilökohtaiseksi avustajakseen. Kaksikon välille syntyy lämmin, jopa ystävyydeksi kasvava suhde. Elokuva on hauska, herkistävä ja suursuosittu, vaikkakaan ammattieettisesti tarkoituksenmukaista kuvaa henkilökohtaisen avustajan työstä se ei anna.



Kolmanneksi nostan esiin elokuvan, jota en ole vielä katsonut, mutta joka kutkuttaa joka päivä. Trilleriksi luokiteltava Shhh kertoo kuurosta kirjailijanaisesta, jonka syrjäisen talon ikkunan taakse ilmestyy naamioitunut murhaaja. Jo pelkkä juonikuvaus riittää herättämään pakahduttavan uteliaisuuden siitä, miten tarinassa voi lopulta käydä, mutta luultavasti illalla yksin kotona tätä ei kannata ryhtyä selvittelemään. Elokuva on saanut Netflixissä korkeat arvosanat.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti