perjantai 13. marraskuuta 2015

Halu olla terve kuin homo

Seksiä on kaikkialla. Sitä tursuaa lehdistä, televisiosta ja Internetistä. Modernille ihmiselle seksikkyys on tärkeä ihmisyyteen kuuluva arvo. Vammaiskeskustelussa seksi on asia, jota vammainen haluaa, mutta ei saa oikeutta.

Mitä jos ei halua?

Tasavertaisesta avioliittolaista käytävä keskustelu on nostanut esille myös muita seksuaalivähemmistöjä, kuten aseksuaaleja ja demiseksuaaleja. Samanaikaisesti on myös pohdittu sitä, onko aseksuaalisuus yksi vammaisuuden muoto, jonka diagnosoiminen helpottaisi aseksuaalien suhtautumista omaan itseensä.

Aseksuaali on henkilö, joka tuntee seksuaalista vetovoimaa joko hyvin vähän tai ei lainkaan. Demiseksuaali on henkilö, joka tuntee seksuaalista vetovoimaa pelkästään romanttista kumppaniaan kohtaan. Yksilölliset erot vaikuttavat kunkin ilmenemistapaan. Yleinen mielipide mieltää demiseksuaalisuuden ja aseksuaalisuuden epänormaaliksi, epäterveeksi ja toiseuttavaksi.

Miksi voimakas seksuaalisuus on olevinaan normi?

Homoseksuaalisuus on nykyisin poistettu tautiluokituksista. Fyysinen kiinnostus samaa sukupuolta kohtaan ei määritä seksuaalisten halujen tasoa, mutta yhteistä homo,- demi- ja aseksuaalisuudelle on, ettei henkilö itse koe omaa suhtautumistaan seksuaalisuuteen ongelmana eikä aiheuta suhtautumisellaan haittaa muille. Demi- ja aseksuaaleja on suurinpiirtein saman verran kuin homoseksuaalejakin.

Saako vammainen olla aseksuaali?

Vammaiselle ihmiselle seksuaalivähemmistöön kuuluminen voi olla tavallista hankalampi asia, sillä ympäristö saattaa mieltää seksuaalisen suuntautumisen enemmän pakon sanelemaksi valinnaksi kuin yksilölliseksi ominaisuudeksi ajatellen, että on helpompi väittää väittää olevansa demi- tai aseksuaali kuin myöntää olevansa vain vähemmän seksuaalisesti aktiivinen vammansa vaikutuksesta, tai olla homoseksuaali, koska vastakkainen sukupuoli ei kiinnostu itsestä. Jo keskustelu prostituution laillistamisesta tai henkilökohtaisten avustajien työnkuvan rajoista seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa todistaa täysin päinvastaista.

Miksi seksuaalisesti vähemmän aktiiviset tulisi huomioida seksuaalisesti aktiivisten maailmassa?

Normaalin määrittely niin henkilökohtaisessa asiassa kuin seksi on pelottavaa: voidaan kysyä, kuka oikeastaan hyötyy näkemyksistä, kuinka monta kertaa seksiä viikossa on keskivertonormaalia tai kannattaako väljähtänyttä seksielämää piristää kaatamalla tequilaa kumppaninsa napaan. Useimmiten normaalin määritelmä on sama asia kuin se, mistä julkisesti eniten puhutaan. Samaan näkemykseen nojaa myös koko diagnoosijärjestelmämme kuvatessaan erilaisia ominaisuuksia lääketieteellisinä ongelmina.

Itsekään en halua tulla missään määrin nähdyksi liikuntarajoitteeni kautta. Haluan olla terve kuin homo.

 


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti