Amazing Grace

Turusta Tukholmaan risteilevä Viking Grace on noin vuosi sitten valmistunut alus, jonka uutuus antaa odottaa paljon myös esteettömyysnäkökulmasta. Silti se pääsee yllättämään rajusti. Käydessämme jokin aika sitten Gracella minä ja avustajamme lähestulkoon huusimme heti, kun olimme työntäneet avainkorttimme hyttimme oveen ja astelleet sisään.

Hytti oli todella viihtyisä, tyylikäs ja tilava. Toisin kuin muissa aiemmilla laivamatkoilla käyttämissäni invahyteissä, vuoteiden välissä oli tilaa jopa niin paljon, että siinä kykeni vaivattomasti liikkumaan ja kääntymään sähköpyörätuolilla. Hytin ovessa oli sähkömagneetti, joka piti oven avoinna siihen asti, kunnes sähkömagneettilukituksen poisti nappia painamalla.

 

Sama tilavuusluksus jatkui myös kylpyhuoneessa. Sekä vessaan että suihkutilaan oli esteetön pääsy ja tukitangot olivat sopivilla paikoilla. Erityisen hyvä oivallus suunnittelussa oli myös se, että lattianrajaan oli sijoitettu toinen hätäkutsunappi. Normaalille korkeudelle sijoitettu nappula ei paljon auta, jos makaa lattialla pitkin pituuttaan. Valitettavan usein näkee vieläkin invavessoja, joissa katosta roikkuva hätäkutsunaru ei yllä alas asti, ja aiheuttaa helposti turhia kutsuja roikkuessaan vain liaanimaisesti tiellä.

Laitoimme heti hyttiin lämmityksen, jonka ansiosta nukuimme yömme hyvin ja lämpimästi. Edes yliäänekkäät hyttinaapurit eivät häirinneet untamme. Edes viikonloppu ei ollut houkutellut örveltäjiä laivalle.

Koimme Gracella monta villiä elämystä, joista yhtenä voitaneen mainita esimerkiksi vuohenjuustojäätelön maistamisen. Henkilökunta oli ystävällistä ja todellakin palvelualtista - jos pohti jotakin asiaa puoliääneen itsekseen, jostain kajahti aina samassa vastaus. Hisseihin mahtui mainiosti ja liikkuminen sujui. Ainoastaan Rockmore-baari osoittautui täyttyessään mahdottomaksi oleskelupaikaksi, sillä ihmiset eivät mahtuneet ohittamaan käytävän reunaan sijoitettujen pöytien ääreen parkkeerattua sähköpyörätuolia.  Kävimme myös yökerhossa katsomassa illan tähtiesiintyjää, ja ollessamme hyvissä ajoin liikkeellä saimmekin itsellemme eturivin paikat. Joihinkin yleisön jäseniin esiintyjän lumovoima tosin taisi purra vähän liiankin hyvin, sillä avustajaparkani joutui shown aikana kestämään muun muassa solistin suuntaan kohdistettua, melko innokasta koskettelua. Silti nautimme joka sekunnista. Näkymä auringonlaskusta kannelta puhuu varmasti sekin puolestaan.

 

Tuliaisiksi päädyin tuomaan jotakin niihin ankeisiin päiviin, jolloin tuntee tarvitsevansa sekä ryypyn että suklaata. Gracen tax freen makeisosasto on muun kaupan kokoon nähden suoranainen pettymys, mutta yltäkylläisen buffetin jälkeen tax freen antimille ei meillä ollut suurta hinkua. Kun risteily oli ohi, itku ei ollut kaukana. Kaipaan nyt jo takaisin Viking Gracelle. Olen pohjattoman rakastunut.