Siirry pääsisältöön

Ableistilla ei ole oikeutta olemassaoloon

Valkoisella heteromiehellä ei ole oikeutta olemassaoloon, sanoo elokuvaohjaaja Wille Hyvönen, joka luonnehtii itseään paremman termin puutteessa muunsukupuoliseksi. Olen aivan helvetin vihainen valkoisille heteromiehille, ja minulla on siihen oikeus, hän lataa Helsingin Sanomissa. Toimittaja kysyy, eikö ole pikkuisen epäreilua tuolla tavoin kielellisin keinoin kohdistaa syytös kaikkiin valkoisiin heteromiehiin, heistähän suurin osa on kuitenkin sellaisia, joilla ei ole mitään vähemmistöjä vastaan. Ei kai tarvitse tuntea syyllisyyttä vain siksi, että on syntynyt valkoiseksi heteromieheksi?

Siinäpä kysymys. Yhtä hyvin voidaan kysyä, eihän tarvitse tuntea syyllisyyttä vain siksi, että vammaisuus tuntuu pahalta ja vieraalta. Ja moni kysyy, jatkuvasti ja julistuksenomaisesti.

Liikuntarajoitteisiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää normalisoidaan jatkuvasti. Ihmiselle on luonnollista olla tekemisissä fyysisesti samanlaisten kanssa. Erilaisuuden pelko on normaalia. Vammaisuuteen liittyy asioita, jotka rajoittavat normaaleja toimintoja ja hidastavat niitä. Esteettömyysongelmissa vedotaan esteettömän rakentamisen mahdottomuuksiin ja kohtuuttomiin kuluihin, puolustaudutaan muiden esteettömien paikkojen riittävyydellä tai vedetään koko asia hulppeasti varsinaisen esteettömyystarpeen ulkopuolelle. Todetaan esimerkiksi, että invavessan rakentaminen pikkukuppilaan on yrittäjälle järjetön toimenpide.

Wille Hyvösen vastaus toimittajan syyllisyyskysymykseen on selkeä: Totta helvetissä täytyy.
Se syyllisyys ei sinänsä ole itseisarvo, mutta on kyettävä tunnistamaan nämä rakenteet ja on tajuttava, että on valtaa pitävässä asemassa. Siitä tulee todennäköisesti syyllinen olo. Sen voi muuttaa energiaksi, jonka avulla voi auttaa heikommassa asemassa olevia. Siksi kaikkien valkoisten heteromiesten täytyy kokea syyllisyyttä.

Olisi korkea aika jo ableistinkin alkaa tuntea syyllisyyttä. Kaikki ne asiat, joita liikuntarajoitteinen voi nyky-yhteiskunnassa kuvailla termillä vaikeus,liittyvät ihmisten toimintaan ja kytkeytyvät toisiinsa: esteetön ja vapaa liikkuminen, yhteiskunnallinen osallistuminen ja ihmissuhteiden solmiminen. Ihmissuhteet eivät synny tyhjiössä. Ne kehittyvät aina jossakin ihmisten muodostamassa ympäristössä, kuten vaikkapa harrastuspiirissä, työpaikalla tai julkisessa kulkuvälineessä. Edellytyksenä on, että liikuntarajoitteisellakin on pääsy näihin ympäristöihin eikä tämä tule suljetuksi porukasta. Tämä ei ole mielipide- tai mieltymyskysymys. Sinä, joka luet ehkä luet tätä nyt ajatellen, että voit vältellä vammaisten ihmisten kohtaamista, koska et osaa tai kukaan ei voi pakottaa sinua olemaan tekemisissä vammaisten kanssa, mieti uudestaan. Sinun pelkosi tai vastentahtoisuutesi ei ole suojakilpi ableistisille toimillesi. Ableisteilla ei ole oikeutta olla olemassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tinder-deitti olikin pyörätuolissa!

Eilen vauva.fi -keskustelupalstalla kirvoitti kommentointia tapaus, jossa pahaa-aavistamaton naishenkilö oli mennyt treffeille Tinderissä tapaamansa miehen kanssa ja mies olikin odottanut häntä paikalla "rullatuolissa". Oikeasti haettu sana on tietysti pyörätuoli, mutta en nyt tällä kertaa puutu sen tarkemmin termistöön. Sivuutan myös julkaistut kommentit, joiden mukaan pyörätuolissa olevan ihmisen kanssa ei voi mennä baariin tai huvipuistoon. Kehotan ottamaan asioista selvää ja keskityn naisen tunnereaktioon.

Kommentissa, jossa ketjun aloittajaa kiiteltiin siitä, että tämä sentään myönsi olevansa asenteellinen ääliö, on seuraavanlainen pyyntö: Avaatko tätä vähän?

No, Vappu-täti päätti olla kiltti ja avaa.

Hyvä Tinder-treffeistäsi tulistunut vauvapalstakirjoittaja,

Käytit viestissäsi ilmausta "Minä en kuule ole äiti Teresa". Tämä kertoo suoraviivaisesti ASENTEESTA, jonka mukaan pyörätuolissa istuvan henkilön kanssa treffaaminen/seurustelu vaatii lähes pyhimysmäistä h…

Vammaisten Tinder on olemassa!

Kirjoitin jokin aika sitten vauva.fi-keskustelupalstalta löytyneeseen keskusteluun perustuvan postauksen, jossa puitiin pyörätuolissa istuvaa Tinder-deittiä. Kaiken jutussa esiintyneen tulikivenkatkuisen argumentoinnin jälkeen voisi helposti ajatella, että vammaisystävällinen Tinder olisi jo pelkällä ideatasolla pelkkää utopiaa, mutta toisin on. Glimmeron suunnattu ihan kaikille.

Sovellus toimii samalla periaatteella kuten Tinderkin. Käyttäjä kirjautuu sisään Facebook-tunnuksilla ja selailee tietyllä etäisyysvälillä käyttäjien profiileja painamalla näille sydäntä tai rastia. Erona on, että profiilissa voi tarvittaessa valita myös disability-kohdan. Vaihtoehtoina on laaja kirjo eri sairauksia ja vammoja cp-vammasta kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.


Lisäksi käyttäjä voi valita, etsiikö deittiseuraa vai pelkästään ystävyyttä.

Mieluusti antaisin arviota myös siitä, miten sovellus käytännössä toimii, mutta ainakaan tällä hetkellä omalla alueeltani ei käyttäjiä löydy. Maksimietäisyys on 10…

Juhlitaan Vappua!

Jo lapsesta asti olen kuullut vappuisin toinen toistaan puisevampia vitsejä. Erityisen suosittu letkautus on esimerkiksi se, että minulle toivotetaan ensin hyvää vappua ja todetaan sen jälkeen, että toivotus oli varmastikin turha, koska minulla on aina hyvä Vappu.   (Special Occasion, Special Edition -Erikoispainos)

Special Edition - Erikoispainos on ollut kirjastomenestys. Kirjaa on tilattu runsain mitoin kirjastoihin ympäri maata ja sen ilmestymistä hyllyihin odotellaan. Mutta, koska on Vappu, päätin antaa yhdelle teistä mahdollisuuden ohittaa odottelun ja voittaa kirja itselle!

Jos haluat itsellesi Special Edition - Erikoispainoksen, tee näin:

1. Mene Facebookiin ja etsi nimikkosivuni.
2. Lähetä minulle sivulta yksityisviesti ja kerro, että haluat kirjan.

Helppoa ja yksinkertaista!  Arvon kaikkien halukkaiden kesken yhden kappaleen kirjoja 5.5.2018.
Facebook ei ole mukana tässä hommassa.
Onnea matkaan!