Siirry pääsisältöön

Zootropolis - eläinten kaupunki

Disney-leffojen perussanoma on sama:Kun oikein uskot unelmiisi, ne toteutuvat. Zootropolis-animaatiossa on söpö pupu Judy, joka haluaa isona poliisiksi. Yksikään pupu ei aiemmin ole toiminut poliisina, joten Judya pilkataan liian suurista luuloista. Lopulta hänestä tulee kuin tuleekin poliisi. Mutta se on vasta alkua.

Zootropoliksessa eletään maailmassa, jossa pedot ja saaliseläimet ovat solmineet rauhan. Eläinkunta kävelee kahdella jalalla, pukeutuu vaatteisiin ja suosii viimeisintä teknologiaa. Moni fanittaa myös hehkeää gasellipoppari  Gazellea. Sen verran ennakkoluuloja  Judy-pupu kuitenkin kohtaa ensimmäisiin työtehtäviinsä saapuessaan, että saa luvan toimia pelkästään parkkipirkkona, kun isommat eläimet lähtevät ratkaisemaan oikeita rikoksia, kuten neljäätoista kaupungissa sattunutta katoamista. Kun parkkisakkojen jakelun tapahtuu myymälävarkaus, päätyy Judy paikkailemaan railakkaan takaa-ajon seurauksia tehtävänään selvittää yksi katoamistapaus seuraavan 48 tunnin aikana. Ensimmäinen johtolanka johtaa yhteistyöhön Nick-ketun kanssa.

Zootropolis on rajoja rikkoessaan mykistävä elokuva. Pelkkä suloinen eläinsatu ei riittäisi ravistelemaan katsojan ennakkoluuloja pintaa syvemmältä. Kaupungista, jossa ketuille ei tarjoilla elefanttien jäätelöbaarissa, tulee väkisinkin mieleen rotu- ja vammaispolitiikka ja se, kuinka oikeutetusti yhteisö erittelee palveluitaan eri asiakasryhmille. Pienjyrsijöiden saattaa ehkä tallautumisvaaran takia olla perusteltua vältellä sarvikuonojen kävelykatua, mutta pyrkimykset erilaisten kanssaeläimien huomiointiin ja todelliseen yhteiseloon voisivat sujua paremminkin. Ennakkoluulot lajityypillisistä luonteenpiirteistä istuvat tiukassa. Loppujen lopuksi pinnan alla kyteekin jotakin hyvin samankaltaista, kuin toisen maailmansodan aikainen juutalaispropaganda. Ilman söpöjä eläinhahmoja ja Disney-elokuville tyypillistä riemukasta huumoria Zootropolis olisi moniulotteinen aikuisten rikosjännäri.  Suosittelen katsomaan.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vammaisten Tinder on olemassa!

Kirjoitin jokin aika sitten vauva.fi-keskustelupalstalta löytyneeseen keskusteluun perustuvan postauksen, jossa puitiin pyörätuolissa istuvaa Tinder-deittiä. Kaiken jutussa esiintyneen tulikivenkatkuisen argumentoinnin jälkeen voisi helposti ajatella, että vammaisystävällinen Tinder olisi jo pelkällä ideatasolla pelkkää utopiaa, mutta toisin on. Glimmeron suunnattu ihan kaikille.

Sovellus toimii samalla periaatteella kuten Tinderkin. Käyttäjä kirjautuu sisään Facebook-tunnuksilla ja selailee tietyllä etäisyysvälillä käyttäjien profiileja painamalla näille sydäntä tai rastia. Erona on, että profiilissa voi tarvittaessa valita myös disability-kohdan. Vaihtoehtoina on laaja kirjo eri sairauksia ja vammoja cp-vammasta kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.


Lisäksi käyttäjä voi valita, etsiikö deittiseuraa vai pelkästään ystävyyttä.

Mieluusti antaisin arviota myös siitä, miten sovellus käytännössä toimii, mutta ainakaan tällä hetkellä omalla alueeltani ei käyttäjiä löydy. Maksimietäisyys on 10…

Tinder-deitti olikin pyörätuolissa!

Eilen vauva.fi -keskustelupalstalla kirvoitti kommentointia tapaus, jossa pahaa-aavistamaton naishenkilö oli mennyt treffeille Tinderissä tapaamansa miehen kanssa ja mies olikin odottanut häntä paikalla "rullatuolissa". Oikeasti haettu sana on tietysti pyörätuoli, mutta en nyt tällä kertaa puutu sen tarkemmin termistöön. Sivuutan myös julkaistut kommentit, joiden mukaan pyörätuolissa olevan ihmisen kanssa ei voi mennä baariin tai huvipuistoon. Kehotan ottamaan asioista selvää ja keskityn naisen tunnereaktioon.

Kommentissa, jossa ketjun aloittajaa kiiteltiin siitä, että tämä sentään myönsi olevansa asenteellinen ääliö, on seuraavanlainen pyyntö: Avaatko tätä vähän?

No, Vappu-täti päätti olla kiltti ja avaa.

Hyvä Tinder-treffeistäsi tulistunut vauvapalstakirjoittaja,

Käytit viestissäsi ilmausta "Minä en kuule ole äiti Teresa". Tämä kertoo suoraviivaisesti ASENTEESTA, jonka mukaan pyörätuolissa istuvan henkilön kanssa treffaaminen/seurustelu vaatii lähes pyhimysmäistä h…

Juhlitaan Vappua!

Jo lapsesta asti olen kuullut vappuisin toinen toistaan puisevampia vitsejä. Erityisen suosittu letkautus on esimerkiksi se, että minulle toivotetaan ensin hyvää vappua ja todetaan sen jälkeen, että toivotus oli varmastikin turha, koska minulla on aina hyvä Vappu.   (Special Occasion, Special Edition -Erikoispainos)

Special Edition - Erikoispainos on ollut kirjastomenestys. Kirjaa on tilattu runsain mitoin kirjastoihin ympäri maata ja sen ilmestymistä hyllyihin odotellaan. Mutta, koska on Vappu, päätin antaa yhdelle teistä mahdollisuuden ohittaa odottelun ja voittaa kirja itselle!

Jos haluat itsellesi Special Edition - Erikoispainoksen, tee näin:

1. Mene Facebookiin ja etsi nimikkosivuni.
2. Lähetä minulle sivulta yksityisviesti ja kerro, että haluat kirjan.

Helppoa ja yksinkertaista!  Arvon kaikkien halukkaiden kesken yhden kappaleen kirjoja 5.5.2018.
Facebook ei ole mukana tässä hommassa.
Onnea matkaan!