sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Katsoin juhannusyönä pätkän suomalaista kassahihnaa - näin siinä kävi

Niin, katsoin siis juhannusyönä pätkän suomalaista kassahihnaa. Niin teki moni muukin. Helsingin Kannelmäessä sijaitsevan Prisman kassahihnalla liukuvia ostoksia näytettiin livenä televisionkin puolella kolmen tunnin ajan. Asiakkaita ei tunnistettavasti näytetty, eikä myöskään (yllätys, yllätys)  mainoskatkoja.

Päällimmäisenä motiivina lieni pällistellä, onko jollekulle iskenyt akuutti seksivälinetarve yön valoisina tunteina. Rohkeimmat olivat pistäneet pystyyn vetojakin. Ja näkyihän siellä hihnalla kondomipaketin, liukuvoidetuubin ja kurkun muodostama kombo, ja sitäkin legendaarisempi setti: pornolehti, ruukkukasvi ja viehe!

Kanssaihmisen persoonallisuuden ja lähitulevaisuuden edesottamusten päättely ostosten perusteella on yksi elämän suuria pieniä huveja, josta jokainen on joskus nauttinut odotellessaan omien osteluidensa hihnaliikennettä. Harmillinen puoli Hihna247-lähetyksessä oli se, ettei se erottanut yhtä hyvin omia fiktioita faktoista. Kun hihnaa kameran eteen alkoi liukua viestilappuja tai sen alle vääntäytyi yhtä tikkaria ostamaan tulleen pikkutytön pää, koko hommasta alkoi mennä vähän maku.  Se pornolehden, ruukkukasvin ja vieheenkin ostanut asiakas saattoi siis vaan hakea omaa 15 sekunnin julkisuuttaan - tai ikuisuuttaan virtuaaliviidakossa. Mälsää! Mutta saattaahan jollekulle tietysti olla tärkeää tietää, että hänen hankkimaansa talouspaperipakkaus ja näkkileipäpaketti vilahtavat valtakunnallisessa televisioverkossa sen sijaan, että ne näkisivät vain lähimpänä olevat kaupassa liikkujat, jotka pääsevät myös näkemään, kuka talouspaperit ja näkkileivän hankkii.

Suurin osa näkemäni hihnapätkän ostelijoista teki tavallisia päivittäisostoksia, ruokaa, maitoa, vessapaperia. Niiden kohdalla kysymys "miksi?" onkin paljon painavampi kuin seksivälineiden. Olen miettinyt paljon  sitä, mitä psyykelle tapahtuu, kun yhä enemmän asioita voi tehdä milloin vain. Aiheuttavatko liian monet vaihtoehdot ahdistusta? Unohtuuko toisten ihmisten huomioiminen ja vastuu, jos omien tarpeiden tyydyttämistä ei tarvitse lainkaan suunnitella? Tuleeko meistä itsekkäitä, jos kaikkimullehetinyt? Mennäänkö yöshoppailemaan siksi,  että päivittäistavaransa saa televisioon, siksi että niitä on välittömästi hankittava, vai siksi, että niiden hankkimiseen oli tilaisuus?

Ehkä tämän kysymyksen pohtiminen on Hihna247:n paras anti.  

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti