keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Prinsessadiagnooseja

Frozen-elokuvasta puuhaillaan parhaillaan jatko-osaa. Huurteinen seikkailu on saanut kiitosta muun muassa siitä, että ensimmäistä kertaa Disney-filmien historiassa siinä esitellään itsenäinen, voimakas naispääosa, ja todetaan jopa päivän tuntemisen jälkeen solmittavien avioliittojen olevan huono idea. Vanhemmat, pelastavaa prinssiään odottelevat Disney-prinsessat ovat saaneet monet nykynaiset pudistelemaan päätään, mutta ehkä herttaisen ulkokuoren alle kätkeytyy sittenkin paljon enemmän kuin ensinäkemältä voi vaikuttaa.

Tuhkimo kuluttaa päivänsä tehden kotiaskareita, joihin ilkeä äitipuoli tyttärineen hänet pakottavat. Nykýkatsojana saattaa tehdä mieli raastaa hiuksiaan ja huutaa tyttöä  ryhdistäytymään, katkaisemaan luuttunsa reisiinsä ja häipymään lähimmillä hevosvaunuilla maisemista. Harva tulee ajatelleeksi, että tilanne on oikeastaan samankaltainen kuin vaimolla, joka ei jätä väkivaltaista miestään. Alistavista ihmissuhteista ei irtauduta noin vain. Ainoastaan Tuhkimolla pelastus on mies, joka iskee häneen silmänsä, koska hän näyttää hemaisevalta lainamekossa. Se on tarinan suurin ongelmakohta.  Lähtökohdiltaan Tuhkimo olisi mitä oivallisin hahmo kuvaamaan perheensisäisen väkivallan aiheuttamaa psyykkistä kamppailua.




Belle-kaunotar rakastuu Hirviöön. Suloisempaa tarinaa erilaisuuden hyväksymisestä ja toiseudesta tuskin voisi kuvitella, mutta päähenkilöiden lähtökohdat ovat vääjäämättä kiistanalaiset. Belle ja Hirviö tutustuvat toisiinsa Bellen otettua isänsä paikan Hirviön vankina, mnkä vuoksi rakastunuminen saattaa vaikuttaa pikemminkin vangin ja vangitsijan välille puhjenneelta Tukholma-syndroomalta kuin oikealta parisuhteelta. Toisaalta Belle on introvertti lukutoukka ja jo entuudestaan ihastunut naamioituneesta prinssistä kertovaan tarinaan, joten hän saattaa hyvinkin olla sielunkumppani vuosikausia linnassaan piilotelleelle Hirviölle, jolla on myös paikkakunnan isoin kirjasto.




Pieni merenneito Ariel on rakastuu salaa tarkkailemaansa ihmisprinssi Erikiin sen verran palavasti, että pyytää merennoita Ursulaa muuttamaan itsensä ihmiseksi. Näin radikaaleihin toimenpiteisiin ryhtyminen tuntemattoman miehen vuoksi on herättänyt joissakuissa epäilyksiä paitsi hätiköinnistä, myös ruumiinkuvan häiriöistä. Vammaisnäkökulmasta Ariel on silti toistaiseksi esimerkillisin Disney-prinsessa. Vastineeksi palveluksistaan Ursula ottaa häneltä äänen, ja jäädäkseen pysyvästi ihmiseksi Arielin on saatava Erik rakastumaan itseensä ilman sanoja. Viehätysvoimaan ei tarvitsekaan koko ominaisuusarsenaalia! Se, miten pinnallisten seikkojen perusteella Ariel ja Erik toisistaan kiinnostuvat, onkin jo kokonaan toinen juttu.




Lumikki pakenee äitipuolensa vihaa metsään ja ryhtyy seitsemän pienikokoisen miehen kodinhoitajaksi. Sutkautus siitä, ettei miehiä ole enää korrektia kutsua kääpiöiksi vaan lyhytkasvuisiksi on jo aikansa elänyt, mutta sinänsä Lumikin päivätyövalinnassa ei ole mitään vikaa. Ongelma on enemmänkin siinä, että sulosäveliä suustaan päästävä prinsessa tulee automaattisesti olettaneeksi, että taloudessa tarvitaan apua. Kotityöt ilmeisesti sujuvatkin paremmin kuin lapsenhoito, koska Lumikin omassa lapsuudessa ei ilmeisesti ole koskaan puhuttu siitä säännöstä, ettei vieraille kannata puhua.


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti