torstai 4. syyskuuta 2014

Turhat vaivat ja tärkeät tohtorit

Jos väittäisin kaikkien lääkäreiden olevan mulkkuja, yleistäisin. Sen jälkeen, kun oma äiti ei enää olekaan mukana vastaanottohuoneessa vahvistamassa lääkärisedälle -tai tädille sitä, että minua asiani todellakin ovat niinkuin väitän niitten olevan, olen silti kokenut valkotakkien taholta melko mielenkiintoista kohtelua. Sitä voi suoraan kutsua joka elämänalueelle ulottuvaksi aliarvoimiseksi.

Se saattaa alkaa jo kättelystä, tai oikeammin siitä kohtaa, kun minua pitäisi kätellä. Peelolääkäri ei välttämättä edes kättele minua, vaan taputtaa olkapäälle. Toinen vaihtoehto on pirteä, kovaääninen tervehdys ovensuussa. Sitä voi tapahtua niissäkin tapauksissa että minä saavun huoneeseen helvetillisissä tuskissa ja epätietoisuudessa. Yleensä sitä juurikin tapahtuu juuri sellaisissa tapauksissa.

Esitietokysely jakaa peelolääkärit peeloihin ja tosipeeloihin. Kysely muistuttaa peelolääkärillä enemmänkin älykkyystestiä. Peelolääkäri kysyy esimerkiksi, muistanko sosiaaliturvatunnukseni loppuosan tai kotiosoitteeni. Kysymyksenasettelu alkaa usein sanoilla Eihän sinulla koskaan ole... sanojen Onko sinulla ollut... sijasta. Itse kysymys muodostuu useimmiten jostakin liikuntarajoitteisia koskevasta ennakkoluulosta. Tosipeelolääkäri kohdistaa kysymykset suoraan mukana olevalle henkilökohtaiselle avustajalle riippumatta siitä, vastaako potilas itse omaa terveydentilaansa koskeviin kysymyksiin. Itseasiassa tosipeelolääkäri lähtee liikkeelle siitä, että potilas on patologinen valehtelija. Täysin sama oirekuvaus on mahdoton ja järjenvastainen niin kauan, kunnes henkilökohtainen avustaja on lausunut sen ääneen.

Tosipeelolääkäri luottaa järkkymättä omaan asiantuntemukseensa ja osoittaa ärtymyksensä, jos vastaanotolle änkeää turhasta valittavia potilaita. Liikuntarajoitteiset potilaat ärsyttävät tosipeeloa erityisesti, koska nämä vaativat hoitoa ja kivunlievitystä, vaikka eivät koskaan muutu siitä hoidosta liikuntakykyisiksi, täysin kivuttomiksi ihmisiksi. Elämänlaadun parantaminen jo valmiiksi vaivaisella ja kärsivällä ihmisellä on ilman muuta resurssien tuhlausta. David Beckhamin polven leikkaamisesta tosipeelolääkäri kyllä näkee päiväunia. Se on täysin eri asia. Davidin kuvia oli lehdissä, ja hän potki palloa parinkymmenen vuoden ajan. Ei tietenkään ympärivuorokautisesti, mutta silti. Tosipeelolääkäri suorittaa haluamansa hoitotoimenpiteet, vaikka ei olisi koskaan hoitanut vastaavaa potilasta.

Jos sinulla on vastaavia kokemuksia peelolääkäreistä ja tosipelolääkäreistä, ole kiltti ja kirjoita kommenttikenttään!

2 kommenttia :

  1. Peelolääkäreitä, suunnilleen psykopaatteja, tuli kyllä Suomessa vastaan ihan reilusti näin "näkymättömästi vammaisenakin". Tyypillistä on, että lääkäri pitää kaikkea potilaan sanomaa aivan järjettömänä ja kyseenalaistaa sen mitä erikoisimmin tavoin. Esim. " Minulla on ollut kuumetta vuosia." "Eihän se ole mahdollista, onko se muka mitattu sairaalassa?" (vain sairaaloista löytyy tähän riittävää huipputeknologiaa...) "Voit mitata itse vaikka heti jos haluat." (Lääkäri ei tietenkään mittaa.)

    VastaaPoista
  2. Mulle lekuri totesi: miksi tulet tanne jotain todistusta hakemaan kun meilla onOIKEASTI sairaita potilaitakin. Hain liikuntarajoitteisena vammaispalvelukuljetuksen vaatimaa laakarintodistusta. Menin mykaksi. Olen monivammainen aivokasvainleikkauksen seurauksena ja liikun pyoratuolilla. Tapahtui kaksi vuotta sitten Munkkiniemen ta:lla.

    VastaaPoista